28. 50 faktaa minusta

Sofian blogista päätin ottaa tämän haasteen vastaan, hän siis haastoi kaikki lukijansa :) Pitää siis kertoa itsestään 50 faktaa, ja sen jälkeen haastaa 3 muuta bloggaajaa!

Haastan:

Saran

Sofian (Natiainen)

ja Miksun

Toki muutkin saa tehdä jos vain haluaa! :) Teen näistä nyt tällaisia lifestyle-tyylisiä:

1. Rakastan huomiota, joissain määrissä nautin negatiivisestakin :------------D (koska htnet?)
2. Tykkään lukea! Etenkin heppakirjoja
3. Mutta koulukirjoihin en edes koske vapaa-ajalla
4. Tykkään olla koulussa, mutta en jaksa opiskella tunneilla.
5. Uusien ihmisten seurassa olen joko tosi ujo, tai sitten meen rohkeasti puhumaan. Vaihtelee!
6. Olen joutunut poliisiauton kautta poliisiasemalle
7. Inhoon mun hymyä

8. Oon Stalkkeri, isolla ässällä. Etenkin facebookissa
9. Vaihdan fbeessä profiilikuvaa suunnilleen puolen vuoden välein
10. Vietän ihan liikaa aikaa tietokoneella
11. Pelaan The Sims 3sta (lemmikit♥)
12. Ja täytän viikon päästä 17...
13. En haluaisi olla näin vanha
14. Rrrrrrrakastan joulua! Ruoka, tunnelma, loma, lahjat ym

15. Kesä on ihanin vuodenaika
16. Mulle tulee orpo olo ilman korviksia ja kaulakorua
17. Oon leikkauttanut mun hiukset viimeksi suunnilleen 2 vuotta sitten
18. Mulla tuntuu vieläkin pienesti kuhmu päässä, jonka sain viimevuoden kesäkuussa kun tipuin tolppaa päin
19. Seuraavina päivinä tuon suuren kuhmun mustelma alkoi valumaan mun silmille, jonka seurauksena näytin zombilta!

Kiitos Spot ♥

19. Oon melkeen ainoa mun kavereista, joka tykkää lumesta
20. Kotona oon aika hirveä lapsi, mutta muualla tosi avulias ja kiltti
21. Paitsi ehkä koulussa
22. Mun pokka pitää hyvin!
23. Epäilen että mulla on ADHD tai varhaisdementia
24. Justin Bieber on jumala, vuodesta 2009!
25. No ei ihan, mutta en kyllä usko Jumalaankaan

26. En oo vieläkään jaksanut varata Vanhojentanssi- kampaajaa
27. Enkä malta odottaa koko tansseja! Varsinkaan jatkoja
28. Viihdyn vapaa-ajalla hyvin yksikseni
29. Mutta en silti oo mikään erakko!
30.  Käyn välillä tallitöissä Leppävaarassa
31. Käyn joka päivä Facebookissa, Youtubessa, Bloggerissa ja Htnetissä

32. Ahdistun, jos en näe jostain syystä salkkareita jokapäivä ennakkoon
33. Käyn suihkussa vaan päivällä tai illalla, en ikinä jaksa herätä aamulla
34. Vietän aikaa kirjastossa
35. Päteminen on kivaa
36. GinaTricot on luottokauppa, sieltä löytyy aina jotain
37. Kulmakarvojen nyppiminen on ihanaa!

38. Stressaan erittäin helposti pieniäkin asioita
39. Mulla on hyvä iho, vaikken edes hoida sitä mitenkään erityisesti
40. En jaksa pestä meikkejä pois illalla, ellen käy suihkussa
41. En oo koskaan jännittänyt kisoja, paitsi nyt huomisia
42. Kaksimielisyys on ikuinen ilo!
43. Oon ollut herkkulakossa 3 vuotta

44. Mun unissa ei ole ikinä mitään järkeä
45. Hävitän mun kännykän melkein joka hetki.... joskus löytyy heti ja joskus menee vähän kauemmin
46. One Directionista Zayn on komein!
47. Seuraan monia MTV:n ohjelmia, esim Jersey Shorea, Degrassia, Awkwardia, Plain Janea ym
48. Osaan tekoitkeä helposti. Siis saada kyyneleitä valumaan 
49. Jos nauru pidentää ikää, musta ei päästä ikinä eroon!
50. Tykkään siitä kun ihmiset spoilaa mitä ohjelmissa käy, niin ei tarvii jännittää etukäteen
+ Lähden ihan kohta Nickelle ja tuun vasta illallla, jos selviän hengissä tosta säästä...

27. Takaisin alkeiskurssille kiitos...

Tähän alkuun heti ilmotus, että tää postaus tulee olemaan jäätävää ja lapsellista angstausta. Jos sellanen ei kiinnosta, niin voi skipata.

Joo o. Eilen oli siis hyppäri Barbilla. Kuvasin aikasempaa tuntia ja mietin taas, että enpä haluis mennä millään superreippaalla hevosella, koska ne ei vaan sovi mulle. Niin, tosiaan luulin ettei Barbie ole sellainen. Tai ei se varmaan olekaan jos osaa ratsastaa.

Heti alkutunnista kun piti ottaa ohjat käteen ja alkaa ravamaan, niin sähläys alkoi. Mulla oli esteraippa joka nähtävästi oli virhe. Barbi alko kiidättää mua kuin jotain rättiä ja pelkäs taas ovipäätyä ja vaikka mitä. Mun järkyttävä etunoja ei auta asiaan yhtään. En vaan osaa istua suorassa ton hevosen kanssa. Heitin raipan pois ja meno vähän rauhoittui, mutten voi sanoa että olis mennyt mitenkään hyvin. Mentiin parit ravipuomit ja ne mentiin onneksi rauhassa.

Seuraavaksi mentiin kaikki (meidän lisäksi Flora, Manu, Nala ja Lipponen) pääty-ympyrälle ja otettiin siinä laukkaa. Barbi ei taaskaan taipunut aluksi hyvin vaan puski sisäpohjetta vasten. Tehtiin laukan lyhennstä ja pidennystä, ne onnistu aika hyvin.

Alotettiin hyppääminen pystystä joka oli pääty-ympyrällä. Olin toisena. Ne hypyt suju jopa hyvin! Arla sano että Barbikin voi kieltää aika helposti jos ei oo jalat kunnolla kiinni. Siis vähän niinkuin Nicke. Sitte mentiin ovipäätyyn ja siellä ympyrällä okseri. Menin kai kolme kertaa ja nekin onnistu hyvin! Tai no siis ainakin hyppäs. Barbi vaan oli sairaan raskas kädelle ja sai kiskottua mua aika hyvin kaulalle vaikka pitäs olla ihan pystyssä. Nicke sentään on kevyt.

Seuraavaksi piti mennä vesimatto ja jatkaa siitä yhden askeleen sarjalle. Barbi oli kyylännyt vesimattoa jo alkutunnista. No kieltohan sille tuli. Seuraavaksi meni yli mutta sarjan tokalle osalle tuli kielto. Se kiidätti mua silleen etten oikeestaan saanut mitään tuntumaan. Seuraavaks hyppäs ihan ok. Mutta oikeesti. Hienoa Ina, saat alue- ja kansallisella tasolla hyppäävän hevosen kieltämään 50-60cm esteelle! Eräänlainen taito kai sekin.

Sitten oli vuorossa pieni rata. Vesimatto - sarja - kapee - kaks estettä toisella pitkällä sivulla - sarja - vesimatto. Meni ihan hyvin, mitä nyt kulki pää alhaalla ja kisko mua kaulalle. Tuli ihan sellanen fiilis, että oon alkeiskurssilta karannut. Vikalle vesimatolle tuli taas kielto. Kaks kertaa. Menin sitte pelkän vesimaton ja perään sarjan + vesimaton. Ihan ookoo, mut sellasii hassui tönkköhyppyi. Niin ja sanotaan nyt vielä että unohtelin esteitä välissä. Oon ihan varma että mulle on nyt tullut joku muistihäiriö aivovamma.

Mutta ei, en todellakaan oo tyytyväinen tuntiin. Heppa kulki pitkänä ja kiidätti mua enkä osaa istua satulaan koska se on niin vahva. Eheei, en syytä hevosta. Siinä ei oo mitään vikaa, sehän on hieno kun mikä. Mutta mä en vaan enää osaa. Tää saa luvan olla viimenen estetunti hetkeen (kisoja ei lasketa). Ehkä musta nyt tulee 100% kouluratsastaja. Tai sitten ei, koska en osaa istua könöttämättä muuten kuin ilman jalustimia. Mun asenne on ihan naurettava, myönnän. Ja oon itekkin vähän hämmentynyt tästä, koska en yleensä lannistu pienistä. Mut en vaan jaksa sitä että joka estetunnin jälkeen mieli on maassa. Haluun että hyppääminen on taas kivaa! Perrassa ja Lepuskissa ne ponit ja hepat on suht. automaattejä että hyppää mistä vaan ja mitä vaan. Ennen ei oo tullut kieltoja melkeen yhtään, mutta nyt ei oo ees sellasta tuntia ollut jolla niitä ei tulisi. Ja se johtuu ihan vaan siitä, että mun pitää oikeasti alkaa ratsastamaan. Nää hepat ei anna mitään ilmaseksi ja alan tajuta mun oikeen tason. Tää on se joka opettaa. Mutta tällä hetkellä en vaan jaksa. 
Mihin mun taistelutahto jäi? Tai no sen verran sitä vielä löytyy että kisoja en peruuta. Kyllä mä tässä vielä joku päivä esteitäkin ylitän kunhan saan eka vähän motivaatiota takasin :)

Laittakaapa toki kommenttia jos on ollut samanlaisia fiiliksiä!

Video tunnista, Sylvia otti Tatua sisään niin ei saanut alkua. Joka meni siis parhaiten. Itkekää ja naurakaa. Nojoo eka kerta kun hyppäsin Barbilla ja toka kerta ylipäätään kun menin sillä. Barbi on silti tosi ihana ja haluisin kyl mennä sillä vielä sileellä!



Ja vertailuksi yks estevalmennustunti Lepuskista:

Perran Lady of the Lake

Perran Morticia

Niin ja tosta alhaalta ei sitten tarvii painaa mitään nappia :D

26. Huippu fiilis!

Heti alkuun pakko hehkuttaa, poni oli eilen ihan mahtava!

Terveisiä :)

Menin ridaamaan Sindin & Manun kanssa samaa aikaan, maneesissa ei ollut silloin kuin pari ratsukkoa.
Aluksi poni tuntu tosi tahmeelta heti käynnissä. Harmittelin jo vähän kun mulla ei ollut kannuksia. Mutta kas, sitten Nicke säikähti jotain ja vauhtia löytyi! Riitti koko tunniksi. Tein paljon voltteja ja ympyröitä ensin käynnissä. Poni tuli kevyeksi ja tosi mukavaksi ratsastaa. Jatkoin ravissa ja takapäätyyn päästessä meidän edestä lähti Api & Fani kaahottamaan toiseen päätyyn, koska maneesin takana rasahti jotain. Nicke säpsähti vähän, mutta jäi sitten seisomaan ihmeissään. Taputtelin vähän ja käveltiin siitä takapäädyn ohi aika varuillaan.

 Jatkettiin ravissa ja hyvä fiilis jatkui! Verkkasin ensin vähän eteenalas ja otin parit pysähdykset, jotka onnistui ihan hyvin. Sitten päätin, että nyt pakko yrittää tsempata ja istua sinne satulaan! Nostin jalustimet kaulalle ja jäin hetkeksi pääty-ympyrälle. Keskityin pelkästään mun istuntaan: ryhdikkyys, kädet kannettuna, jalat rentoina eikä mitään ylimäärästä sähellystä. Ja oho, kaikki loksahti yhtäkkiä paikoilleen! Nicke rentoutui täysin ja alkoi itsekkin ryhdistyä, ja pystyin itsekkin istumaan samallalailla!

Hyi mikä ranne ;o en ookkaan näköjään päässy siitä ihan täysin eroon..

Nicke oli ehkä jopa aavistuksen parempi vasempaan suuntaan, joka on sille vähän heikompi. Kiersin sitten koko maneesiin ja takapäädyssä tuli taas pieni loikka. Käytin sitä hyväksi ja otin seuraavalle pitkälle sivulle temponlisäyksen. Ja vau, se onnistui ihan superhyvin! Poni oikeesti nosti niitä jalkoja, mutta pysyi silti pyöreenä. Harmi kun ei saatu videolle :/

Välikäyntien jälkeen otin jalustimet takaisin ja ajattelin ottaa seuraavaksi laukkaa. Siinä sitten levisi koko paketti ajoittain liian pitkäksi ja matalaksi. Pysyttelin ovipäädyssä ympyrällä, koska en jaksanut alkaa tappelemaan takapäädyssä. Maneesiin oli tullut jo useampi ratsukko, eikä tilaa ollut ihan hirveästi. Tuli kuitenkin ihan ok pätkiäkin väliin, ei kuitenkaan läheskään yhtä hyviä kuin ravissa, mutta ei se mitään.

Ja ihme tapahtui: pystyin istumaan suoraan harjotusraviin laukkojen jälkeen :D Ja vieläpä ihan hyvällä menestyksellä! Jeejee. Otin vielä pari lisäystä ja onnistui taas hyvin! Hieno pounii ♥ Mutta sitten maneesissa alkoi olemaan sen verran porukkaa, että lähdettiin Sindin kanssa loppumaastoon. Mentiin n. 20minuuttia koska ei keretty menemään maneesissa niin kauaa. Otettiin myös ravipätkiä ja Nicke oli ihan innoissaan :D Ja pelkäsi viemärinkansia... 

Ryhti x2!

Oon ihan superhypermegatyytyväinen (mikä kamala sanahirviö) heppaan ja tälläisiä päiviä lisää kiitos :')

Tässäpä tämä, tuli hirmunen inspiraatio niin väsäsin! :)

25. Hello Barbie!

Menin eilen Nicken sijasta Barbiella, koska Nicke oli varattuna. Pakko tunnustaa tähän väliin että ihastuin Barbiin jo keväällä, kun olin kavereitten mukana Gobbackassa! Kysyinkin sillon onko sitä mahdollista saada vuokrikseksi, muttei ollut koska se on Arlan kisahevonen (olivat esim. tänä vuonna Hihsissä). Kun Arla nyt kysyi haluisinko mennä Barbilla, olin oikeastaan aika innoissani :D

Siitä on jo yli 2½ kuukautta kun oon mennyt jollain muulla kuin Nickellä, niin tää oli kaiken lisäksi kivaa vaihtelua :) Ei sillä että kyllästyisin Nickeen, mutta etten kangistu samoihin kaavoihin. Vaihtelu virkistää, edes välillä.

Autettiin eka Sylvian kanssa ottamaan kaikki hepat sisälle, ja menin sitten laittamaan Barbia kuntoon. Mulle oli jäänyt siitä sellanen kuva, että se on vähän äksy. Tai no super tammamainen.  Oikeastaan se olikin tosi kiltti, mitä nyt välillä vähän naamaa nyrpisteli ;) 

Maneesissa ei ollut ketään muuta. Heti alkukäynneissä ihmettelin miten pienet askelet Barbilla onkaan! Verrattuna Nickeen. Kunnollisten alkukäyntien jälkeen aloin keräillä ohjia. Heppa tuntu heti tosi kivalta, mutta jäi vähän pohkeen taakse. Pyysin Sylviaa antamaan reunalta raipan, ja samoin kävi miten Nicken kanssa. Eli ei tarvinnut edes raippaa käyttää niin vauhtia alkoi löytyä.

Huomasin että Barbi jännittyi aina vähän ovipäädyssä, niin sirryin sitten takapäätyyn jossa malttoi paremmin. Siis ihan eripäin kuin Nickellä :D Sylvia tuli myös sinne kuvaamaan ja annoin sille samalla raipan takaisin. En tehnyt oikeen mitään ihmeellistä, pelkästään pääty-ympyrällä lähinnä siirtymisiä ja pysähdyksiä ym. Sellasta tutustumista. Huomasin että mulle tuli ihan järkyttävä könötys ja etunoja ravissa! Nostin jalustimet kaullalle ja jatkoin ravailua silleen, osasin istua edes vähän paremmin.

Välikäyntien jälkeen otin jalustimet takaisin ja koitin laukkaa. Se oli jotenki tosi hassun tuntusta! Ehkä en enää osaa olla normaalissa laukassa :'D Aluksi oli vähän hakemista, koska Barbi punki sisälle ja tarrautui sisäohjaan, etenkin oikeassa kierroksessa. Piti vähän liioitella asetusta, jolloin heppa tuli enemmän ulko-ohjan tuelle ja rentoutui. Olisi kyllä saanut olla silti paljon rennompi.

Jatkoin uudestaan ilman jalustimia, tällä kerää myös laukkaa. Pystyin istumaan vähän syvemällä, jolloin sujui paremmin. Loppuraveissa Barbi venyi melkein maahan asti, ja kulki rennosti. Ravasin aika pitkään ja kunnollisten loopukäyntien kautta talliin. Hoidin pois ja kuvasin sen jälkeen Sylviaa ja Tatua. En jaksanut lähteä heti kotiin, niin jäin kuvaamaan vielä estevalmennusta. Tykkäsin kyllä Barbiesta paljon :)

Happy rider!

Meen sitte ensviikon lauantaina Nickellä ristikko-40cm ja 60cm ja Barbilla 60cm. Aluksi oli tarkotus mennä Nickellä pelkkä 60cm, mutta meen nyt varmuuden vuoksi ton matalemman luokan alle. Ja mun piti mennä myös jollain hevosella sellaseen 65-85cm kaksintaisteluun, mutta koska siihen jokainen heppa menee vaan kerran eikä ketään jäänyt vapaaksi, niin meen nyt Barbilla ton 60cm. Ois ollut vielä 90cm mutta siihen en kyllä mee :D

24. Tuleva mestarileipuri ilmottautuuu.....

..... varsinkin jos tätä menoa aijon jatkaa! Eli siis, nyt on 5 kakkua rästissä, vois alkaa pikkuhiljaa tekee niitä :D Eilen oli siis estetunti.

Huomatkaa uusi kysely oikealla, vastauksia kaivataan!
Ps. Jos puhun niin koitan tehä sen suht nopeesti, ois periaatteessa ihan kiva tehä silleen nii ei tarvii alkaa kirjottamaan! Mutta miten vaan haluutte.

Menin tallille jo aikaisemmin kuvaamaan viiden hyppäriä. Autoin rakentamaan esteitä ja mielenkiintonen tehtävä: 5 estettä pituushalkaisijalla niin, että ne tullaan pitkiltä sivuilta, eli paljon käännöksiä luvassa! Ne ei ehkä oo mun ja Nicken vahvuus. Nojoo, kaikilla meni tunnilla ihan hyvin. Menin laittamaan Nickeä kuntoon suunnilleen 20 vaille 6 ja kuulin sitten että yks kakku on tunnin saldo :D

Alkuverkassa kävin näyttämässä Nickelle sellasta ristiestettä, joka oli rakennettu maata vasten, ehkä tajuutte kuvasta. Vähän katto kauhuissan mutta uskalsi mennä haistelemaan. Jolkottelin siinä vaan menemään, en hirveesti jaksanut tuuppailla. Mentiin aluksi ravipuomeja, ja ne meni hyvin! Nicke  ei ees hidastellut ennen niitä :) Laukattiin molempiin suuntiin ja alettiin sitten menemään tehtävää pareittain, tai no mä menin yksin koska meitä oli pariton määrä. Ensin piti tehdä laukkavoltti kahden puomin yli, ja sen jälkeen jatkaa diagonaalilinjalla olevalle ristille. Puomit meni yllättävän hyvin, esteelle ensin kielto mutta sen jälkeen hyvin. Takapäädystä tultiin risti uudestaan diagonaalilla, tosin eri kohdasta. Ekaksi meni hyvin, sitten Nicke päätti kieltää ja tuli pari turhaa kieltoa. Hyppäsi kuitenkin vielä sen jälkeen.

Eka loikka, vähän hassu hyppy sekä asento! Halleluujaaa videolaadut.

Sitten mentiin yksitellen vaan noita esteitä eri järjestyksissä ja suunnissa, en nyt ala siitä enempää selittelemään. Pari kertaa tuli taas kiellot ja sen jälkeen yli.

jalka o.O

Mutta niiin, mihin ne tippumiset jäi? Saatte videon ;) Toi eka on ehkä säälittävin ikinä, en oikeesti tajuu mihin mun tasapaino jäi :D Ja toka tuli tosiaan aika yllättäen, Nicke meinas jo lähtee hyppäämään. Ei siis sattunut kummallakaan kerralla. Sen jälkeen tolle esteelle poni alko sikailemaan ja kieltämään. En oo käyttänet estetunneilla raippaa tai kannuksia, ja jouduin lainaamaan raippaa toiselta ratsastajalta. Seuraavasta kiellota pari kunnon näpäytystä, ja sen jälkeen poni meni yli muutaman kerran nätisti. Loppuverkat, heppa talliin ja huolellinen hoito. Nicke oli ihan hikinen!

Kiva lahna ... :D

23. Mielikuvitukseton?

Toi otsikko oli vaikee kirjoittaa!
 Ennen Nickeä olin kuvaamassa Sagaa ja sen vuokraponia Ponya, oli aika hurrrja ;)

Tää nyt ei ollut mitenkään oleellinen tieto mutta teki mieli kertoa ja laittaa kuva! Hih. Sen jälkeen mentiin Gobbackaan ja pesin aluksi ahkerasti suitset, koska hepat olivat vasta vähän aikaa sitten saaneet heinät. Laitettiin Nicke kuntoon ja se on selvästi parantunut syysmasennuksesta! Kumarsi hienosti ja oli muutenkin paljon eläväisempi. Varsinkin sillon kun piti laittaa suitset... Nicke on nimittäin keksinyt pään nostamisen! Siinä ei auta vaikka kuinka silittelee ja rauhottelee, sillä sillon kun kuolaimet pitäisi laittaa suuhun, nousee pää kattoon. Eipä oo paljoa mulla sanomista! Aikani yritettyä kävin hakemassa jakkaran ja johan onnistui :'D Toivottavasti tää ei jää pysyväksi tavaksi...

Aloitin  aluksi käynnissä perus taivutteluilla takapäädyssä, jotta siitä ei tulisi myöhemmin ongelmaa. Sen verran käväsin ovipäädyssä, että Saga antoi mulle raipan. Nicke oli nimittäin oikeasti tosi hidas pohkeelle, vaikka mulla olikin taas pitkästä aikaa kannukset. Jälleen riitti pelkkä käteen ottaminen kun poni tajusi tilanteen! Johan alko moottori käynnistyä. Ravissa menin ensin pidemmällä muodolla, jotta selkä ja takajalat tulisivat paremmin käyttöön.

Sen onnistuttua paremmin heitin raipan pois, koska Nicke alkaa hermoilemaan siitä vähän liikaa eikä malta keskittyä. Tein vähän avo- ja sulkutaivutuksia pitkillä sivuilla että lapoihinkin tulisi liikkuvuutta. Maanantain tunnilla (joka oli muuten varmaan paras tunti ikinä!) tehtiin askeleiden lyhentämistä ja kokoamista, ja päätin jatkaa sitä. Tunnilla se onnistui todella hyvin, mutta nyt Nicke vähän vastusteli! Heitin jalustimet kaulalle, jotta istuisin syvempänä satulassa, sillä mulla on t o d e l l a rasittava tapaa alkaa könöttämään keventäessä. Ja jalustimien kanssa en osaa kunnolla istua harjotusravissa. Pari hyvää pätkää saatiin aikaan, mutta ei läheskään yhtä hienoja kuin maanantaina. 

Ilmeratsastus on mun laji!

Välikäyntien jälkeen jalustimet jalkaan ja laukan vuoro. Huhhuh se meni kyllä ihan penkin alle molempiin suuntiin. Nicke ei malttanut kuunnella vaan viiletti omaa tahtiaan, varsinkin takapäädyssä! Sillä kun on ponin mielestä hirveä tapa muuttua kammottavaksi aina laukassa. Nojoo, ei se mitään. Ehkä sitten ensikerralla? Tein vielä jotain voltteja ja taivutuksia ravissa ja lopuksi kahdeksikkoa eteen-alas.

Nicken suojelusponi Tatu (ja Sylvia) !

Loppukäynneissä annoin ponin mennä ihan vapaasti ja se tutkikin koko ovipäädyn estetolpista kottikärryihin ja esteistä joulukuuseen :D Hyppäsin alas selästä, laitoin satulan pois ja irrotin toisen ohjan. Nicke ei tajunnut mennä piehtaroimaan, joten venyttelin sitä hetken. Oisin muuten päästänyt vielä juoksemaan mutta maneesissa oli muitakin. Tallissa kunnollinen hoito porkkanoita unohtamatta ;)

Ainiin! 1.12 on taas estekisat joissa meen 60cm Nicken kanssa ja 65-85cm jollain muulla, ei vielä mitään tietoa kenellä :D Eli tiistaina hyppäri Nickellä ja seuraavalla viikolla jollain muulla, se jää nähtäväksi kenellä! Haluutteko kuitenkin siitä myös postausta (videolle?) vaikkei olekaan Nicke? :)

22. Mikä tekee Perniöstä mahtavan leiripaikan?

Nyt on tullut taas aika varailla ensikesälle leiri, ja päätin tehdä tällaisen postauksen jossa kerron vähän lisää Perniöstä! Osa lukijoista tietääkin, että vakioleiripaikkani on Perniön ponitalli, tutummin Perra. Mutta miksi juuri se?

Ensimmäisen kerran kuulin Perrasta kaveriltani, joka oli lukenut ilmoituksen Hevoshullusta ja ehdotti että hei, mennään kokeilemaan tätä paikkaa. Vuonna 2007 koitti siis ensimmäinen leirivuoteni siellä, ja se veikin heti mukanaan! Menisin ehdottomasti ensivuonnakin, mutta rahatilanne ei taida Nickestä johtuen antaa periksi. Yritän kuitenkin päästä keväällä viikonloppuleirille :)

Perniö jakaa vahvasti mielipiteitä puoleen ja toiseen. Osa ihastuu täysin, osa ei niinkään (ja loput päättelevät nettikirjoitusten perusteella). Ponit ja hevoset ovat aivan mahtavia! Melkein kaikki kisaavat aktiivisesti seuratasolla, mutta osa myös aluetasollakin. Itseasiassa  Vaavi, Cacru, Lady, Rikse, Buce ja Sissi ovat kisanneet kansallisissa metristä ylöspäin, joten taitoa ei puutu. Miten sitten kouluratsastus? On totta, että Perra on painottunut enemmän esteisiin, mutta se ei tarkoita etteikö kouluratsastaja viihtyisi paikassa. Nimittäin kaikki hevoset ja ponit osaavat näyttää taitonsa myös koulupuolella jos sitä vain osaa vaatia. Leireillä jaetaan hoitoponit, ja niitä saa toki toivoa. Voit myös ottaa kaverin kanssa yhteisen! Tallissa on lista, josta näkee saako hoitsuasi syötellä. Vaikka ei saisikaan, ei huolta, kuka vaan voi syötellä ketä tahansa listassa olevaa ponia :)

Perran opetuksesta on myös paljon "väittelyitä". Itse arvostan leiripaikassa rentoa meininkiä, eikä minua houkuta hikitreenit kuumana kesäpäivänä. Opetus on kannustavaa, muttei niinkään taitojen hiomista. Tosin esteillä pääsee harppauksin eteenpäin, sillä tehtävät ovat monipuolisia ja omien taitojen mukaan pääsee hyppäämään korkeampiakin, jos vain haluaa. 

Kaikki leirit ovat toiveleirejä, eli saa itse päättää mitä haluaa mennä minäkin päivänä! Se on suuri plussa. Tekeekö mieli viilettää esteiden yli, vääntää koulua, ihastella hienoja maastoja vai onko kentien leikkitunnin paikka? Pieni rajoitus on se, että esteitä saa hypätä vain kerran päivässä, mutta eiköhän se riitä ;) Saat myös toivoa kenellä haluaisit mennä! Yleensä ne toteutuvat, varsinkin jos hevosta/ponia ei toivota niin paljoa. Jos et tunne heppoja, voit sanoa esimerkiksi "pieni ja rauhallinen", tai "reipas ja luotettava hyppääjä", opettaja katsoo sitten sinulle sopivan. Kätevää, eikö totta? :) Vaikka leiriläisiä on paljon, hevoset riittävät hyvin!

Kiva mahdollisuus on itsenäiset tunnit. Voit tuuppailla omaan tahtiin ilman opetusta. Sen voi myös käyttää hyväksi kaverille tunnin pitämiseen, jos sattuu haaveilemaan ratsastuksenopettajan ammatista! Ota vaikka mukaasi vähän kokemattomampi kaveri, ja vie häntä eteenpäin kohti kouluratsastuksen saloja, tai sitten toisinpäin, pyydä jotain kokenutta kaveriasi opettamaan. Varmasti kehittävää molempien kannalta, sen voin todeta itsekin ;) Maastoissa laukataan kovaa, etenkin tallille päin! Sen varmistat ainakin sillä, että toivot reipasta maastoa reippaalla ponilla ja hankkiudut kärkijoukkoihin. Mikä onkaan sen ihanempaa kuin kiitää kiitolaukkaa pitkin metsäteitä, se on melkeinpä unohtumaton kokemus!

Ruoka on kaksi kertaa päivässä, ja todella hyvää. Sitä saa yleensä myös toivoa. Valitettavasti Perrassa ei ole uittomahdollisuutta, mutta uimaan silti pääsee. Ranta on noin kilometrin päässä, ja siellä on ihana käydä viilentymässä ratsatuksen jälkeen. Trampoliineja löytyy, samoin televisio jonne voi kerääntyä iltaisin katsomaan leffoja. On myös saunamahdollisuus, ja tottakai kaksi sisävessaa. Jos haluat suorittaa merkkejä, on myös teoriatunteja, mutta ne eivät ole pakollisia. Nukkumapaikkoina toimivat kartano, linna ja 3 kahden hengen mökkiä. 

Tallilla on myös koira, Pamela, joka on todellinen iso nalle! Joka ilta hevoset ratsastetaan ilman satulaa laitumelle, ja aamulla ne haetaan takaisin. Leirin päätteksi järjestetään leirikisat, jotka yleensä toivotaan esteiksi. Sillon saat itse päättää estekorkeuden, tottakai realistisesti. Jos hyppäät yleensä 50cm, ei ole järkeä mennä 80cm rataa, opettaja kyllä tarpeen tullen muuttelee korkeuksia suuntaan tai toiseen ;D Kaikki saavat ruusukkeet ja todistukset. Tottakai leiriin kuuluu myös leirikaste!

Pamela

Heppojen hakua laitumelta

Vaikka hinta ei olekaan mikään halvin, se on sen arvoinen! Leireillä on aina mahtava yhteishenki, ja siellä viihtyvät kaikenikäiset. Sekin kertoo jo jotain, kun itse olen ollut siellä joka vuonna 11 vuotiaasta 16 vuotiaaksi! Tulipa pitkä postaus, mutta toivottavasti joku sai tästä vinkin. Jos on jotain kysyttävää, kysykää rohkeasti! Esimerkiksi -ah niin ihanassa- Hevostalli.netissä liikkuu ties minkälaista puhetta, vastaan mielelläni herääviin kysymyksiin :) 
Tässä vielä Marin tekemät vuosien 2011 ja 2012 leirivideot, mun kanavalta löytyy myös tänvuoden :) Kivempi varmaan katsoa Youtuben kautta tai koko näytöllä?